Nyt mennään metsään!

Taikametsän ystävät Jouni & Iida

METSÄUNELMASTA TOTTA

Kuvassa (yllä) näkyy onnellinen pari, josta on tullut ihan hiljan uusia metsänomistajia tai toisin sanoen metsän ja sen väen suojelijoita. Samana päivänä, kun pyrstötähti Tsuchinshan-ATLAS ilmestyi Suomen iltataivaalle, allekirjoitimme kauppakirjan Taikametsästä, joka on aivan tonttimme laidalla. Tällä rakkaalla paikalla on monta nimeä! Samainen metsä on jo aiemmin esiintynyt Runometsänä, missä Konstrundan-tapahtuman kävijät pääsivät voimaantumaan runoudesta ja puiden läsnäolosta. Virallisiin papereihin metsä on nimetty Leppämetsäksi. Kelteille leppä on ’fire tree’, eli ’tulipuu’, joten metsää voisi kutsua myös Tulipuumetsäksi. Kutsummehan jo kotiammekin Tulipuuvaltakunnaksi, vapaa muunnos virallisesta Leppämäestä.

YHTEISTYÖTÄ JA VUOROVAIKUTUSTA

Taikametsä on meille ja monille muille olennoille elintärkeä suoja ja pyhäkkö – koti. Tarkoituksemme on huolehtia siitä, että Taikametsä voi hyvin: tähän metsään ei ole metsäkoneilla asiaa. Harvennushakkuita saati avohakkuita, joita kaunistellaan uudistushakkuina, ei meidän metsään tule. Otamme puuta vain sen, mitä omaan käyttöön tarvitsemme. Ja puilta kysytään myös kaatoon lupa! Tällaiset muinaiset perinteet ovat ihmisiltä vallan unohtuneet. Metsän kanssa tehdään yhteistyötä eikä siltä jatkuvasti kysymättä riistetä kaikkea – antamatta sille koskaan mitään takaisin. Riisto, kilpailu ja paremmuus -ajattelu kuuluvat ihmiskunnalle. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat aidon luonnon arvomaailmaa.

METSÄ TIETÄÄ AIKEEMME

Paras, miten voimme Taikametsää auttaa, on antaa olla sen rauhassa ja ennen kaikkea rakastaa sitä. Jonkin verran puhdistustyötä kuitenkin teemme: poistamme maastosta sinne kuulumatonta jäteperintöä. Aikoinaan ennen kaatopaikkoja ja toimivaa jätehuoltoa tavaraa on päätynyt ulkorakennusten ”jättömaille”, eli niiden taakse tai metsän laitaan. Jo nyt olemme poistaneet maastosta paljon metallia, muovia ja lasia.

Metsä kyllä tietää hyvät ja pahat aikeemme. Aina. Viimeksi pari päivää sitten irrotin puiden ympäriltä vanhaa puhelinlankaa. Seurasin kaapelia puhelintolpalle katkaistakseni piuhan. Sen tehtyäni käännyin takaisin tulosuuntaan ja mitä eteeni avautuikaan! Valtava suppilovahveroapaja! Suora kiitoslahja metsältä. Aikaisemmin emme ole löytäneet vastaavia sieniryppäitä juuri tästä metsästä.

Ensimmäisen kerran Jouni vei minut Taikametsään kävelylle nelisen vuotta sitten. Aikamme kuljettuamme löysin maasta yhden peuran sarven. Käännyin vielä ympäri ja nostin maasta toisenkin sarven,
parin ensimmäiselle. Koin sarvet metsän tavaksi toivottaa minut tervetulleeksi luokseen. Nyt nuo sarvet koristavat Taidetupani sisääntuloa. Taikametsä ja sarvet ovat auttaneet minua luomaan Haltioitumista metsän äärellä mustepiirroksen.

ELÄMÄN VERKOSTO

Maailmankaikkeudessa kaikki on hienovaraisesti yhteydessä toinen toisiinsa kuin ilmassa valoa vasten välkehtivä seitti: se mitä tapahtuu metsille, se tapahtuu myös meille.

On ollut hyvin kiehtovaa seurata, varsinkin aamuvalon ja -sumun paljastamia, hämähäkinseittejä. Niitä on kaikkialla! Yksikään koru maailmassa ei ole yhtä herkkä ja kaunis kuin kastepisarat seitissä. Hämähäkit ovat äärimmäisen tärkeitä otuksia metsän hyvinvointia ajatellen. Jos näet verkkoja metsässä, tiedät, että puut saavat suojaa tuholaisilta. Kesällä luin hartaasti Rachel Carsonin Äänetöntä kevättä, joka on yksi merkittävimmistä ympäristötieteen teoksista. Lainatessani opuksen kirjastosta huomasin, että sitä on lainattu aikaisemmin ainoastaan 11 kertaa. Liian vähän suhteessa painavaan asiaan hyönteismyrkkyjen käytöstä ja niiden vakavista vaikutuksista.

Vaikken itse tapahtumaa muista, äiti on kertonut tositarinan lapsuudestani liittyen erääseen hämähäkkiin. Äiti oli juuri mytännyt lattialta hämähäkin paperiin, kun huudahdin tuohduksissa: ”Miksi sä sen tapoit? Se oli isä!” Kenties se oli isähämähäkki. Rachel Carsonin kirjaa lukiessa ymmärrykseni hämähäkkien tärkeydestä syveni entisestään.

Äänettömän kevään viimeisiltä sivuilta: ”Hämähäkin verkon muoto ilmaisee metsänhoidon kannalta paljon. Pyöreitä verkkoja rakentavat hämähäkit ovat tärkeimpiä, sillä niiden verkot ovat niin tiheäsilmäisiä, että ne pyydystävät kaikkia lentäviä hyöteisiä. Ristihämähäkin suuressa verkossa, jonka läpimitta voi olla jopa 40 cm, on 120 000 kohtaa, joissa sen langat liittyvät toisiinsa. Puolitoista vuotta kestävän elämänsä aikana hämähäkkiyksilö hävittää keskimäärin 2000 hyönteistä. Pyöreitä verkkoja kutovien hämähäkkien poikaset ja nuoret yksilöt ovat metsän kannalta erittäin tärkeitä, koska ne yhdessä kutovat sateensuojamaisen verkon puiden ylimpien versojen ylle ja täten suojaavat alempia versoja lentäviltä hyönteisiltä.”

RAKKAUDESTA LUONTOON

Jos kaipaat hyvää metsäluettavaa, suosittelen Erkki Lähteen kirjaa Rakkaudesta Luontoon – Polku tietoisuuteen. Erkki Lähde on viisas metsätieteilijä ja Maaäidin läheinen ystävä. Hänellä on syvä ymmärrys metsien jatkuvasta kasvatuksesta sekä luonnon voimista ja sen energioista.

Iloksemme voimme kertoa: olemme alustavasti sopineet Erkin kanssa, että hän tulee keväällä 2025 tänne meidän Tulipuuvaltakuntaan pitämään vapaamuotoisen luennon mm. yllä mainituista aiheista – jatkuvasta kasvatuksesta ja luonnon energioista.
Tästä lisää myöhemmin BirdWayn sivuilla (News), mutta laitahan vinkki jo nyt sydämeesi itämään, mikäli haluat tulla kuuntelemaan Erkkiä ja oppimaan luonnosta.

”Me ihmiset voimme henkisillä voimilla elvyttää luontoa. Henkinen luonnonsuojelu on se voima, jota kaikki ihmiset pystyvät luonnolle, josta ja jossa elämme, antamaan. Kiittäkäämme ja siunatkaamme vettä. Lähettäkäämme rakastavia ajatuksia puille, kasveille, eläimille ja koko luomakunnalle. On tekojen aika.”
– Rakkaudesta Luontoon, Erkki Lähde –

MUITA METSÄÄN LIITTYVIÄ KIRJAVINKKEJÄ

– Erkki Lähde: Näe metsä puilta
– Sinikka Piippo: Puiden kertomaa
– Mirja Nylander: Metsäkellintä
– Henry David Thoreau: Elämää metsässä (Walden)
– Jean Giono: Mies joka istutti puita
– Julia Butterfly Hill: The Legacy of Luna
– Peter Wohllben: Puiden salattu elämä
– Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta
– Richard Powers: Ikipuut
– Suzanne Simard: Finding the Mother Tree
– Gary Snyder: Erämaan opetus

Kuvat: Iida Ojanperä / BirdWay 2024.